You are here

Tuholaiset Viljat

Viljat

Kahukärpänen (fritfluga)

Vilja kahukärpänen

Kahukärpäsen tuhoama kevätviljan oras. Pääverso kuivuu, kun kärpäsen toukka syö kasvupisteen varren sisällä.

Ruis kahukärpänen

Rukiin oraat keväällä. Kahukärpänen on tuhonnut vasemmalla olevan kasvin pää- ja sivuversoja. Kasvi joutuu kompensoimaan menetyksen jäljelle jääneillä sivuversoilla. Seurauksena on hitaasti ja epätasaisesti kasvuun lähtevä, usein aukkoinen kasvusto. Oikealla kahukärpänen torjuttu syksyllä Karate Zeonilla.

Kelta-ansa kahukärpänen kaskas

Kahukärpäsen esiintymistä on kätevä seurata kelta-ansoilla. Kärpäselle edullisissa oloissa ansa kannatta käydä tarkistamassa päivittäin.

Viljat

Kirpat, viljakukko, miinaajakärpänen (jordloppor, sädesbladbagge, minerarfluga

ohra kirppa

Kirpat syövät pitkulaisia reikiä viljan oraaseen. Torjuntatoimiin kannattaa ryhtyä, kun ne syövät lehtiä nopeammin kuin mitä uutta kasvua tulee. Ohrakirppa on musta kovakuoriainen.

Vilja viljakukko miinaajakärpänen

Viljakukon (kovakuoriainen) toukka höylää lehden solukkoa päältä päin ja miinaajakärpäsen toukka syö sitä sisältä. Lehteen muodostuu ikkunakuvio, kun vain pintakalvo jää jäljelle.

Viljat

Kaskaat, luteet (stritar, bärfisar)

Vilja kaskas lude

Kaskaat ja luteet aiheuttavat lehtiin erilaisia reikiä ja reikämäisiä alueita. Kun hyönteinen imee lehteä, kuolee solukkoa pieneltä alueelta. Lehden kasvaessa kokoa repeytyy vaurioitunut alue reiäksi.

Viljat

Kirvat (bladlöss)

Kaura virus

Ohra virus

Vehnä virus

Kirvat ja kaskaat levittävät virustauteja kauraan, ohraan ja vehnään.

Kaura pelto virus

Tyviversoviroosin vioittama kaurakasvusto.

Vilja siivellinen kirva

Vilja kirva

Kirvat leviävät viljakasvustoihin siivellisten yksilöiden myötä ja sopivissa oloissa niiden lisääntyminen on hurjaa. Aluksi niitä näkee pesueina kasvien lehdillä. Paras hetki kirvojen torjumiseksi olisi heti, kun ensimmäiset siivelliset yksilöt havaitaan kasvustossa. Kirvojen torjunta on erittäin vaikeaa enää silloin, kun ne ovat ehtineet kulkeutua kasvien tyvelle ja kasvusto on jo pitkää ja tiheää. 

Viljoilla kirvantorjunnan kynnysarvot  ovat:

  • Pensomisvaiheessa kirvoja joka viidennessä kasvissa
  • Korrenkasvun aikaan 5 kirvaa/korsi
  • Tähkimisvaiheessa 10 kirvaa/tähkä

Tähkä kirva leppäkerttu

Tällainen kirvasaastunta aiheuttaa merkittäviä satotappioita.

Leppäkertut syövät kirvoja. Kuvassa leppäkertun kotelo, josta kuoriutuu aikuinen yksilö.

Vilja ripsiäinen

Ripsiäiset (trips) lymyävät piilossa lehtihangassa. Niiden imentä aiheuttaa mm. että jyvien kehittyminen tähkässä häiriintyy.

Viljat

Tähkä- ja vehnäsääski (röd och gul vetemygga)

Vilja tähkäsääski

Vilja tähkäsääski toukka

Tähkäsääski (keltainen) ja vehnäsääski munivat vehnän ja ohran tähkään sen tullessa ulos tupesta. Toukat syövät kehittyvää jyvää ja aiheuttavat jyvien surkastumista ja sakoluvun heikkenemistä. Niiden havainnointi käy parhaiten illalla kun kesä on parhaimmillaan. Mikäli kasvustossa on paljon sääskiä, kertyy niitä traktorin ilmanottoritilään vehnä- ja ohrakasvustossa ajettaessa.

Karate Zeon

Karate Zeon-tekniikka

Lue lisää Zeon-tekniikasta ja tuholaisten torjunnasta viljelykasveilla