You are here

Avoxa laittaa hukkakauran ja juolavehnän kuriin

Kasvinsuojelu
01.05.2021
Antti Hänninen

Antti Hänninen viljelee viljatilaa Myrskylässä, syys- ja kevätviljoja, hernettä sekä härkäpapua. Maat ovat pääosin alueelle tyypillistä savea, mutta joukossa on myös hyvin multavia peltolohkoja ja lohkon osia. Maat Antti muokkaa pääasiassa ajamalla ne lautasmuokkaimella tai kultivoimalla ja ennen kylvöä äestämällä. Syysviljalle kylvettävät maat hän pyrkii kyntämään, mikä ehkäisee veden seosomista pellolla talven aikana.

Rikkakasveja pelloilla on normaali eteläsuomalainen floora juolavehnää ja hukkakauraa myöten. Juolavehnää Antti torjuu säännönmukaisesti glyfosaatilla, jottei se pääse pesiytymään pelloille. Juolavehnä on satovaras, sillä sen valtaama ala peltoa ei tuota satoa. Yleensä silmä erottaa vasta 20%:n luokkaa olevan juolavehnäsaastunnan, mutta satotappiona se on paljon. Lisää tappioita syntyy, kun ravinteet päätyvät väärään kasviin ja sadonkorjuu hankaloituu.

Myös hukkakaura vaatii jatkuvaa seurantaa ja 10-20 %:n alalla Antti käyttää kemiallisia keinoja sitä vastaan. Multavissa paikoissa hukkakaura on erityisen hankala, sillä kuohkeassa maassa sen siemen on kuin säilössä. Turpeessa oleva vuosien - tai jopa vuosikymmenien kuluessa muodostunut siemenpankki tuottaa kosteustilanteesta ja maan muokkauksesta riippuen hukkakauran oraita ylös eri maakerroksista.

’Niitä tuntuu siellä riittävän’,

toteaa Antti.

Maaliskuun lopulla syysviljat olivat Myrskylässä vielä mukavasti lumen alla. Ne ehtivät kehittyä syksyllä pitkälle, mutta märkyyden vuoksi Antti ei päässyt ruiskuttamaan niitä lumihometta vastaan. Routaa ei juurikaan ollut. Kuvassa oleva Ceylon-lohko on talvehtinut hyvin, vaikka esikasvina ollut herne teki vähän kiusaa. Ruismaat sen sijaan jouduttaneen varmaan rikkomaan.

Tulevan kesän kasvinsuojelua Antti on suunnitellut mm. niin, että kevätvehnää tulee lohkoille, joilla hukkakaura täytyy torjua kemiallisesti. Tähän tarkoitukseen on varattu uusi Avoxa, joka torjuu hukkakauran varmasti. Se toppaa myös juolavehnän kasvun niin, että kevätvehnä saa kasvaa rauhassa ja sille annetut ravinteet ym. panokset tulevat sadon hyväksi.