Kokemuksia kasvunsääteistä osa 2 – Täsmäviljely ja kasvunsääteet
Kokemuksia kasvunsääteistä – Täsmäviljely ja kasvunsääteet
Täsmäviljely yleistyy nyt kovaa vauhtia. Erillaisia ratkaisuja ja yrityksiä on monia ja kaikkien suomalaisten maatalouskauppojen valikoimista alkaa löytyä tarjontaa. Tunnetuimpia lienevät automaattiohjaukset, puimurien satokartat ja jaetun lannoituksen tarkentamiseen käytettävät biomassa- ja kasvustokartat. Mutta miten täsmäviljely saadaan sovitettua kasvinsuojeluaineiden ja tässä tapauksessa kasvunsääteiden käyttöön samoja kasvustokarttoja käyttämällä.
Kasvusto- ja biomassakarttojen mahdollisuudet
Idea kasvunsääteiden ruiskuttamiseen täsmäviljelyn avulla syntyi vuonna 2017. Kuvassa näkyvä peltolohko oli kylvetty Propino ohralla. Kyseinen kappale on muodostettu n. 2010 paikkeilla kahdesta eri lohkosta täyttämällä ja salaojittamalla vanha sarkaoja niiden välistä. Vanhat kääntöpaikat peltolohkojen päissä näkyvät ilmakuvasta lakopaikkoina. Syynä lienee vuosikymmenien aikana syntynyt tuplakylvö ja tuplalannoitus päisteissä.
Kesällä 2017 Propino ohran lannoitus jaettiin ja jälkimmäinen typpilalannoitus YaraBela Sulfanilla (N26, S14) tehtiin urakoitsijan toimesta Yara N-Sensorin avulla. Lannoitetta levittäessä N-sensor laski typpilannoiteen määrän osassa kohdista aivan nollaan. Näissä kohdissa myös kasvustoindeksi oli korkein. Kun myöhemmin puintien lähestyessä verrattiin lannoitteen levityskarttaa, kasvustoindeksiä ja ilmakuvan avulla todettuja lakopaikkoja. Tuli todettua että samat kohdat, jotka olivat saaneet korkeimman arvon kasvustoindeksissä olivat myös ne kohdat jotka olivat laossa.
Nämä lakokohdat olivat myös samat paikat, jotka eivät saaneet joko yhtään tai hyvin vähän lisää lannoitetta Yara N-sensor levityksessä. Tästä syntyi idea, että mitä jos samaa kasvusto indeksikarttaa käyttäisi käänteisesti kasvunsääteen ruiskutukseen. Niin että suurin annos kasvunsäädettä ajetaan niihin paikkoihin, jotka vastaavasti saisivat vähiten lannoitetta.
Ilmakuva ja N-sensor levityskartta vuodelta 2017. Lakoontuneet kohdat N-sensor on aiemmin kesällä jättänyt kokonaan ilman lannoitetta tai lisälannoitus on tapahtunut hyvin pienellä määrällä.
Idea toteutukseen
Vuonna 2019 samalle peltolohkolle tuli jälleen viljelyyn Propino ohra. Viljelykierto ei ole ollut ehkä parhaasta päästä, mutta asia korjataan 2020 kun lohkolle kylvetään pakasteherne. Samalla mieleen palasivat kokemukset vuodelta 2017 ja ajatus soveltaa Yaran CropSAT -palvelua kasvuston biomassan mittaamiseksi satelliittikuvien avulla. Muuttaa lannoitteen syöttömäärät ruiskun vesimääräksi l/ha ja tehdän tämän perusteella .SHP-tiedosto, joka ladataan muistitikun avulla Amazonen UF 1501 GPS-ohjattuun ruiskuun. Palataan tarkemmin tekniseen tuoteutukseen artikkelin lopussa.
Miten lopulta onnistuin? Tällä kertaa lakoherkimmät kohdat saivat suurimman määrän Moddus Evo kasvunsäädettä, kun muualla lohkolla annos voitiin jättää alemmaksi. Alunperin tarkoitus oli ajaa Moddus EVoa käyttömäärillä 0,15 – 0,25 l/ha. Koska 2019 kesäkuussa kuivuutta oli koettu jo useampi viikko, päätin alentaa määrän välille 0,15 – 0,2 l/ha. Keskimääräinen annos koko lohkolle oli lopulta 0,18 l/ha ja vesimäärä 143 l/ha. Vaihteluväli vesimäärälle oli 120 – 160 l/ha.
Propino ohra pysyi pystyssä puintiin asti ja keskisato oli yli 6000 kg/ha. Moddus Evon ainekustannuksessa tuli säästöä 10%. Ja mikä tärkeintä kasvunsääteitä pystyttiin käyttämään tarpeen mukaan oikea määrä, oikeaan paikkaan.
Kasvukaudelle 2020 Yara on tuonut käytettäväksi uuden Atfarm -palvelun. Sen avulla biomassa-, lisälannoitus-, ja levityskarttojen luonti on aiempaa joustavampaa.
Propino ohra kuvattuna 15.8. ja 26.8.2019. Huom. kuvat eri suunnista.
Vasemalla esillä myös Apetit pakastehernepuimurit.
Tekninen toteutus ja lyhyet ohjeet
1. Kartta ohra kasvuston biomassasta luotiin Yaran CropSAT -palvelussa. Tumman vihreät -kohdat tarkoittavat tiheämpää kasvustoa ja suurempaa biomassaa.
2. Muuta levitettävä määrä l/ha, tämä kuvaa nyt ruiskun vesimäärää l/ha. Ja laita suurimman indeksi arvon (eli tumman vihreän) kohdalle myös suurin vesimäärä.
3. Luo levityskartta, tarkista että kokonaismäärä täsmää ja luo siirto tiedosto haluammallesi laitteelle
4. Lataa tiedosto muistitikulle ja siirrä se ruiskun ohjaimeen. Omalla kohdalla kyseessä oli Amatron3.
5. Täytä ruisku, laske tarvittava kasvunsääteen määrä maksiannoksen mukaan. Esim. 160 l/ha vesimäärällä annos oli 0,2 l/ha ja kokonais vesimäärä 1675 L, jolloin Moddus Evoa laitetaan 2,1 L. Laskukaava (1675 : 160 = 10,47 -> 10,47 x 0,2 = 2,094 ≈ 2,1 L)
6. Ota kartta käyttöön ruiskun ohjaimesta ja aloita ruiskutus. Sovita nopeus niin että pumppu ei joudu nostamaan painetta liian suureksi suurimmalla vesimäärällä tai vastaavasti laskemaan painetta liian alhaiseksi pienimmillä vesimäärillä.
