You are here

Kasvunsäätö

Ohjaa kasvustosi korkeaan satoon kasvunsäädön avulla

Korkea satotaso merkitsee viljan tuotannossa parempaa taloutta. On suuri ero kustannuksissa tuotettua viljamäärää kohti, jos samoilla kiinteillä kustannuksilla tuotat 5 tai 7 tonnia hehtaarilta.

Korkea viljasato kasvaa riittävän tiheässä ja hyväkuntoisessa kasvustossa. Jotta saat kasvustosi tuottamaan sen sadon, minkä lajike, maa, olosuhteet jne. mahdollistavat, on sinun ohjattava sitä kasvukauden aikana tarkoituksen mukaisella lannoituksella ja kasvunsäädöllä. Kasvunsäätö tarkoittaa tässä yhteydessä sekä kasvun ohjausta että säätöä.

Korkea satotaso merkitsee parempaa viljelyn taloutta

Viljakasvusto joutuu kasvukauden aikana erilaisten stressitekijöiden alaiseksi. Kova sää, kuten sade ja tuuli voivat johtaa siihen että korsi murtuu tai juuret antavat periksi. Hyvän sadon sijaan tuleekin huono sato ja korkeat kustannukset. Mitä paremmin kasvusto sietää stressitekijöitä, sitä parempi on mahdollisuus että saat korkean sadon ja hyvän lopputuloksen.

Moddus Evo

Vain hyvinvoiva ja tiheä kasvusto tuottaa huippusadon

Moddus Evo

Näkyvät ravinnepuutokset ym. oireet kasvun alussa tulevat tuskin korjaantumaan kasvukauden aikana niin, että kasvusto pystyisi tuottamaan huippusadon.

Moddus Evo

Jotta lopputulos olisi hyvä, on myös alun oltava hyvä.

Kasvuston tulee pysyä pystyssä vahvana ja terveenä kunnes sadonkorjuun aika koittaa. Jotta voit parhaiten ohjata kasvuston kehitystä ja ehkäistä lakoa, on sinun tärkeä tuntea peltosi - mihin se pystyy ja millaiset riskit siellä on. Modduksen avulla voit optimoida viljelytoimenpiteitä, kuten lannoitusta, maan muokkausta ja lajikevalintaa.

Oikean Moddus-annoksen valinta eri tilanteisiin voi olla haaste, mutta sen oppii ajan myötä kun kasvien kehitykseen saa näppituntuman omien peltojen olosuhteissa. Kiinnostava seikka on päivän pituuden ero Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa ja kuinka se vaikuttaa Moddus-tarpeisiin. Mitä pohjoisempana ollaan, sitä pidemmäksi korsi samalla lajikkeella kasvaa ja sitä voimakkaampi Moddus-ohjelma tarvitaan.

Muista: Jotta kasvunsääde toimisi, täytyy kasvissa olla kasvua jota aine säätelisi. Sen vuoksi on tärkeää että kasvi on aktiivisessa kasvussa eikä se kärsi kuivuudesta, ravinteiden puutteesta jne..

Tekemällä oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan pellollasi on avain onnistumiseen.

Opettele kasvin kehitysvaiheet ja tarpeet!

 

Moddus Evo toimii käytännössä

Käsittelyajankohta

Oikeat toimenpiteet oikealla hetkellä ovat ne keinot joilla onnistut. Kasvunsäätö Moddus Evo ja Moddus M –valmisteilla auttavat sinua vahvistamaan kasvuston juurista ylös korteen asti. Aikaisessa käsittelyvaiheessa BBCH 25 (aikainen pensominen) Moddus Evo stimuloi juurten kasvua ja ankkuroitumista maahan, vahvistaa korren tyveä sekä tasaa pää- ja sivuversojen kehittymistä.

Myöhemmällä kasvuvaiheella käytettynä sekä Moddus Evo että Moddus M vahvistavat ja lyhentävät kortta. Käytäntö on osoittanut että Moddus-käsittelyihin kannattaa T0-T1-vaiheissa yhdistää myös jokin hivenravinne.

Oraslannoitus 2-3 –lehtivaiheessa N- tai NK-lannoitteella antaa pienelle taimelle piristeen, jonka avulla se lähtee vahvaan kasvuun heti kasvunsa alkuvaiheesta lähtien.

Voit ohjata ja vahvistaa viljakasvustoa oikea-aikaisella kasvunsäädöllä. Kasvunsäätövaikutus kohdistuu siihen osaan kasvia joka kulloinkin on kehittymässä. Oikeaan ajankohtaan suoritettu käsittely vaikuttaa mm. siihen että kasvusto kehittyy tasaisesti ja että se kestää paremmin lakoa ja muita vastaan tulevia stressitekijöitä. Tarkoituksenmukaisella lehti- ja lisälannoituksella varmistat että kasvustollasi on kulloinkin kaikki ravinteet mitkä se tarvitsee hyvään lopputulokseen vaikuttavien kasvuvaiheiden ja itse kasvun kannalta.

Tähkän aihe ja sen alla olevat solmut näkyvät jo pensomisen loppuvaiheessa.

Moddus-valmisteiden vaikutus viljan kasvuun riippuu käsittelyajankohdasta

Moddus-valmisteiden käyttö

Kasvunsäätö Moddus Evolla pensomisen aikaan – käsittelyajankohta T0 (BBCH 25-29)

Kasvunsäätö Moddus Evolla kasvuston pensomisvaiheessa edistää juurten ja sivuversojen kehittymistä. Vahvemmat juuret ja tukevampi tyvi vähentävät juurilaon riskiä. Jotta käsittely vaikuttaisi toivotulla tavalla, tulee kasvuston olla aktiivisessa kasvussa sekä päivällä että yöllä, eli kun lämpötila on yli 6 astetta.

 
Pitkä päivä (> 14 tuntia) edistää pääverson kasvua, mikä puolestaan hillitsee sivuversojen kehittymistä. Se johtaa kasvuston epätasaiseen kehittymiseen, mikä pahimmillaan ilmenee jälkiversontana. Moddus Evo murtaa pitkän päivän vaikutuksen, jolloin sivuversot pääsevät samaan kasvutahtiin pääverson kanssa.

T0-vaiheessa on tärkeää varmistaa että pienellä kasvilla on käytettävissään riittävästi ravinteita, kuten typpeä, mangaania ja fosforia. Suomessa maat ovat tavallisesti kylmiä vielä muutama viikko kylvöjen jälkeen, minkä vuoksi kasvien voi olla vaikeaa saada mangaania ja fosforia maasta. Sen vuoksi on erittäin suositeltavaa ruiskuttaa Moddus Evo yhdessä jonkin lehtiravinteen kanssa. Esimerkiksi YaraVita Starphos MnP sopii hyvin T0-vaiheen käsittelyyn.
Mikäli rikkakasvitorjunta on tarpeellista tehdä samalla kertaa, niin sen voi tehdä tankkiseoksena Moddus Evon kanssa (huomioi yksittäisten tuotteiden mahdolliset rajoitukset). Viljakasvuston tulee olla hyvässä kasvussa eikä se ole stressaantunut vedenpuutteesta, ravinnepuutteesta tms.

Kasvunsäätö Moddus Evolla tai Moddus M:llä korrenkasvun alussa – käsittelyajankohta T1 (BBCH 30–32)

Korrenkasvun alussa tehty käsittely vahvistaa korren tyveä. Korren lyhentyminen, paksuuntuminen ja sitkeytyminen kohdistuvat tässä vaiheessa korren alaosaan, mikä vähentää korsilaon riskiä. Suurin tarve korrensäädölle on nopeasti kasvavissa tiheissä kasvustoissa, joilla on käytettävissä runsaasti typpeä.

Kasvunsäätö Moddus-valmisteilla T1-vaiheessa vaikuttaa voimakkaammin korrenpituuteen kuin T0-vaiheessa tehty säätö. T1-vaiheessa Moddus-valmisteet myös tasaavat kasvustoa hillitsemällä pääverson kasvua ja edistämällä sivuversojen kehittymistä.

On edelleen tärkeää varmistaa että kasvilla on käytettävissään riittävästi ravinteita, erityisesti typpeä. Mikäli maan pH on korkea tai peltoa on äskettäin kalkittu voimakkaasti, on mangaaninpuute todennäköistä - myös Etelä-Suomessa. Sen vuoksi lehtilannoitusta suositellaan myös tähän Moddus-käsittelyyn. Sopivia valmisteita tähän kasvuvaiheeseen ovat esim. YaraVita Mantrac Pro, Gramitrel tai niiden yhdistelmä.

Myös rikkakasviruiskutuksen voi yhdistää T1-käsittelyyn: rikkakasvit + Moddus + YaraVita (huom. mahdolliset rajoitukset eri valmisteiden sekoittamisessa).

Tavoitteena olevien vaikutusten saamiseksi on tärkeää, että kasvusto on aktiivisessa kasvussa, eikä se kärsi vedestä, ravinteiden puutteesta tms. Kylmissä oloissa, jolloin kasvu hidastuu, voi teho jäädä vaillinaiseksi. Kuumissa oloissa, yli 25 astetta, voi vaikutus taasen olla hyvinkin voimakas. 

Kasvunsäätö Moddus Evolla tai Moddus M:llä lippulehtivaiheessa – käsittelyajankohta T2 (BBCH 37–49)

Kasvunsäätö korrenkasvun lopulla/lippulehtivaiheessa on tärkeää jotta korren yläosaa saadaan lyhennettyä ja vahvistettua, jolloin lakoriski ja ränsistyminen pienenevät. Myöhäinen käsittely (kasvuvaihe 37–49) Moddus Evolla tai Moddus M:llä lyhentää ja vahvistaa kortta.

T2-vaiheen käsittely tehdään voimakkaasti kasvavassa kasvustossa. Käsittely lyhentää lippulehden ja tähkän välistä etäisyyttä, mikä ehkäisee tehokkaasti ohran ränsistymistä. T2-vaiheen käsittelyn voi yhdistää tautitorjuntaan.

Erittäin rehevissä oloissa voi Moddus M:n yhdistää etefoni-valmisteen (Cerone) kanssa ja siten saada ”stoppi-vaikutus” etenkin ohran kasvuun. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen viileän kauden jälkeen kun sää nopeasti lämpenee. Lämpö ja maasta vapautuva typpi aikaansaavat kasvissa voimakkaan ”spurtin” kasvussa, mikä pitää estää. Tällainen ilmiö tapahtuu meillä yleensä Juhannuksen aikoihin, mutta tilanteen niin vaatiessa on toimenpiteisiin ryhdyttävä.   

Kasvuston on oltava hyvässä kunnossa. Stressaantunut kasvusto ei hyödy kasvunsäädöstä ja se voi myös vioittua.

Mitä on lakoontuminen?

Kovat sateet ja tuulet aiheuttavat viljan lakoontumisen. Suuret ja painavat tähkät pitkän korren päässä asettavat suuret vaatimukset korrenlujuudelle sekä juurten pidolle.

Kovissa keleissä paineet voivat olla niin kovat että korsi murtuu tai juuret pettävät.

On kuitenkin olemassa keinoja, joilla lakoontumisriskiä voi ehkäistä.

Lakovilja voi johtaa:

Heikentynyt vedenottoHeikentynyt ravinteidenotto
Huonompi puhtausHuonompi korrenlaatu
Menetetyt ja vaurioituneet jyvätTähkäidäntä
Suurempi riski homeiden kasvulle ja homemyrkyilleVaikeutunut puinti ja kuivaus
Moddus Evo

Laon anatomia

Juurilako syntyy tilanteesta kun:

Tuulen voima + sade + vipuvaikutus > juurten pitokyky < korrenlujuus

Korsilako syntyy tilanteesta kun:

Tuulen voima + sade + vipuvaikutus > korrenlujuus < juurten pitokyky

Juurilako

Kuinka hyvin kasvin juuristo ankkuroituu maahan, riippuu sen laajuudesta ja syvyydestä.

Voimakkaat kesäsateet voivat pehmittää maan rakennetta niin että juuret eivät pysty pitämään kasvia pystyssä.

Juurilako muistuttaa puiden kaatumista juurineen ja ilmenee usein ensimmäisenä lakomuotona. Juurilako aiheuttaa suurimmat sadonmenetykset.

Korsilako

Kasvin jokaisen korren tulee jaksaa kantaa hyvin täyttynyt ja painava tähkä.

Korren voimakkuus ja sitkeys johtuvat sen läpimitasta ja paksuudesta. Korsilakoa esiintyy kun korsi on heikko suhteessa sen pituuteen, eikä sen vuoksi kestä tuulta ja sadetta.

Korsilakoa syntyy yleensä juurilaon jälkeen.

Kasvinsuojelu
04.06.2020
Kokemuksia kasvunsääteistä – Lajikkeella on vaikutus

Kokemuksia kasvusääteistä – Lajikkeella on vaikutus

Kasvunsääteiden käytön tarkoituksena on perinteisesti ollut pitää viljakasvusto pystyssä ja suojata se lakoontumista vastaan. Lisäksi uusien gibberelliini synteesin estäjä -tuotteiden (mm. Moddus Evo) tultua markkinoille on on laon suojaamisen lisäksi pyritty vaikuttamaan  kasvin alkuvaiheen kehitykseen pensomisen ja juurten vahvistamisen kautta. Osittain tästä syystä suuri osa viimeaikaisista kasvunsääteitä koskevista artikkeleista on käsitellyt muita aiheita kuin laontorjuntaa. Tämä kirjoitus kuitenkin keskittyy ainoastaan laontorjuntaan

Oman tilan tarpeen mukaisen laontorjunnan toteuttaminen vaati useamman eri tekijän tarkastelua. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kasvuston kunto, kasvukauden olosuhteet, maalaji ja maan multavuus, lannoituksen määrä ja käytetty lannoite ja viljalaji sekä lajike. 

Jokaisen tilan oma laontorjunta on muovautunut eri vuosien kokemusten perusteella. Kokemusten karttuessa opitaan tuntemaan erot eri lohkojen välillä (ja lohkojen sisällä, mutta tästä aiheesta enemmän seuraavassa kasvunsääde kirjoituksessa). Mikä lohkoista on herkin lakoontumiselle, mikä herkin kuivuudelle, missä vesitalous on kunnossa jne. 

Kokemusten myötä nähdään toimiiko omalla tilalla parhaiten jaettu käsittely ja se miten se sovitetaan muiden kasvinsuojeluaineiden ja lisälannoitteiden ruiskutusten yhteyteen. Myös epäonnistumista otetaan oppia ja havainnoimalla onko omalle kohdalle osunut lakoontuminen juurilakoa vai korsilakoa. Saatujen oppien avulla voi seuraavan vuoden suunnitelmaa tarkentaa: Juurilako pitää torjua aikaisemmassa vaiheessa, korsilako myöhemmin. Missä kohtaa kasvusto on ottanut suurimman pituuskasvun? Entä voiko tähän kohtaan kasvua vaikuttaa kasvunsääteellä, joko jakamalla käsittelyjä tai suurentamalla annosta aikaisemmassa käsittelyssä. Vuosien saatossa omalla tilalle usein muokkautuu toimiva laontorjunta-strategia. Toimiva käytäntö saattaa kuitenkin vaatia muutoksen kun tilalla vaihdetaan viljeltävää lajiketta. Seuraavassa esimerkissä käydään läpi kahden eri kevätvehnä lajikkeen eroja Säkylässä allekirjoittaneen omalla tilalla kesän 2019 kasvukaudella.

Tilalla on aikaisemmin ollut vehnälajikkeena Lennox -kevätvehnä. Lajike on pärjännyt vähemmän multavilla lohkoilla hyvin pienillä kasvunsääde toimilla. Yleensä valikoivien juolavehnän torjunta-aineiden (Esim. Broadway ja Attribut) korttalyhentävä vaikutus on riittänyt. Multavammilla lohkoilla on lisäksi tehty oma kasvunsäädekäsittely Moddus Evon kanssa, kasvukaudesta ja olosuhteista riippuen joko ennen rikkatorjuntaa pensomisen aikana tai vasta rikkakasvien torjunnan jälkeen korrenkasvun puolivälissä. Lannoitus on tehty jaettuna lannoituksena, jossa typpeä ja fosforia on annettu vehnälle ympäristötuen maksimirajojen puitteissa.

Kesällä 2019 uutena lajikkeena kokeiltavaksi tuli Thorus -kevätvehnä. Uusi lajike on vanhaa Lennoxia kasvuajaltaan pari päivää myöhäisempi, mikä näkyy korkeampana satotasona Virallisissa lajikekokeissa. Virallisten lajikekokeiden tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan soveltaa oman tilan viljelyyn, koska niissä käytetään huomattavasti alhaisempaa typpilannoitusta kuin omalla kohdalla. Myös jaettu lannoitus uupuu virallisista lajikekokeista. Samoin kasvunsääteet ja tautiaineet eivät sisälly virallisten lajikekokeiden ohjelmaan. Samoin maalaji ja multavuus vaikuttavat. Listaa voisi vielä jatkaa, mutta kun jo kaikki edellä mainitut tekijät lasketaan yhteen, saattaa lajikkeen käyttäytyminen omalla tilalla poiketa melkoisesti lajikekokeiden tuloksista. Tällöin ainoaksi keinoksi jää testata lajike omilla pelloilla ja oppia omien kokemusten kautta.

Kuvassa näkyvällä lohkolla kylvettiin samalla siemenmäärällä 2019 rinnakkain sekä uutta Thorus kevätvehnää ja aikaisemmin viljelyssä ollutta Lennox kevätvehnää. Thorus oli sertifiotua siementä ja Lennox peitattua TOS-siementä. Esikasvina lohkolla oli 2018 pakasteherne, eli typpeä on vehnäkasvuston käyttöön tullut myös esikasvin kautta.Kuten aiemmin mainittiin, on kyseisellä lohkolla pärjätty aiemmin vehnällä melko pienillä kasvunsääde käsittelyillä. Sama toistettiin 2019 ja ainoa kasvunsääde vaikutus tuli valikoivan juolavehnän torjunta-aineen kautta (Attribut Super + MCPA).

Kuva 25.6.2019 Thorus vasemmalla – Lennox oikealla
Kuva 25.6.2019 Thorus vasemmalla – Lennox oikealla

Ensimmäiset erot lajikkeiden välillä alkoivat näkyä värieroina jo kasvukauden alussa. Väriero tuntui kasvavan kun kasvusto saavutti lippulehtivaiheen. Siinä vaiheessa kun tähkä oli tullut esille näkyi kasvustossa myös ero lajikkeiden pituudessa.

Kuva 20.7.2019 Lennox vasemalla – Thorus oikealla
Kuva 20.7.2019 Lennox vasemalla – Thorus oikealla

Elokuun alkupuolella vehnälohkon ylitse pyyhkäisi kovempia sade- ja ukkoskuuroja. Tällöin Thorus alkoi uhkaavasti taipua. Ilmakuvasta erottaa myös selkeästi missä kohtaa lohkoa maalaji muuttuu savisemmaksia, sekä mm. vanhat tien ja ojien paikat.

Kuva 5.8.2019
Kuva 5.8.2019

Toisaalta syynä taipuisuuteen oli pidemmän korren lisäksi isompi tähkä. Kuvassa Lennoxin tähkät vasemmalla ja Thoruksen tähkät oikealla. Solatenol (Elatus Era –tautiaine) pankkikortti-suoja antaa mittakaavan kuvaan. 

Kuva 15.8.2019 Lennox vasemalla – Thorus oikealla
Kuva 15.8.2019 Lennox vasemalla – Thorus oikealla

Muutama sadekuuro myöhemmin lakoa on tullut lisää, kun samaan aikaan vastaavasti Lennox on pystysuora. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen että lohkon yläreunassa ongelmaa laon suhteen ei ole. Maalaji muuttuu yläreunassa savisemmaksi ja vähemmän multavaksi, toki myös satotaso laskee samalla. 

Kuvat 21.8.2019 ja 25.8.2019 Lennox vasemalla – Thorus oikealla
Kuvat 21.8.2019 ja 25.8.2019  Lennox vasemalla – Thorus oikealla

Lakoisuus ei kuitenkaan onneksi päässyt tämän pahemmaksi, sillä vehnät päästiin puimaan syyskuun alussa. Mutta yksi isompi ukkoskuuro olisi kohdalle osuessaan tehnyt jo pahaa jälkeä ja taivuttanut Thoruksen lakoon maatamyöden.

Mielenkiintoista on katsoa tilannetta myös toisella Thorus lohkolla. Etäisyys lohkojen välillä on n. 100m, yläreunassa näkyvää punaista taloa voi käyttää kiintopisteenä eri kuvien välillä.  

Kuvan lohko on kylvetty samalla Thoruksen siemenellä päivää aikaisemmin kuin aiemmin tarkasteltu lohko. Lannoitustasot ovat samat ja lannoitus on annettu jaettuna lannoituksena. Esikasvina on ollut peruna, joka muuttaa hieman tilannetta, mutta kuvassa näkyvä Thorus kasvusto on myös saanut Moddus Evo kasvunsäädettä 0,25 l/ha kasvuasteella 25 pensomisen aikana. Kyseisen lohkon Thorus ei ole taipunut lakoon. Maalajin vaihtuminen näkyy myös selvästi tällä lohkolla. 

Kuva 21.8.2019
Kuva 21.8.

Yhteenveto:

Lajike vaikuttaa kasvunsääteiden käyttöön ja kun tilalla otetaan viljelyyn uusi lajike, voi se muuttaa käytettyä kasvunsäädeohjelmaa. 

Nyt uudella lajikkeella tarvitaan valikoivien juolavehnän torjunta-aineiden kortta lyhentävän vaikutuksen lisäksi erillinen kasvunsäädekäsittely. Multavammilla lohkoilla erillisen kasvunsäädekäsittelyn tarve on vielä suurempi.

Suuremmista kustannuksista huolimatta uusi lajike tuottaa suuremman sadon, joka kattaa kasvunsääteen ja ruiskutustyön kustannukset. Toisaalta samalla voi miettiä muita muutoksia ruiskutusohjelmaan (mm. hivenlannoitteet, jaettu rikkakasvin torjunta jne.)

Seuraavassa kirjoituksessa tutustumme miten erot lohkon sisällä vaikuttavat kasvunsääteiden käyttöön.

 

Kasvinsuojelu
05.06.2020

Kokemuksia kasvunsääteistä – Täsmäviljely ja kasvunsääteet

Täsmäviljely yleistyy nyt kovaa vauhtia. Erillaisia ratkaisuja ja yrityksiä on monia ja kaikkien suomalaisten maatalouskauppojen valikoimista alkaa löytyä tarjontaa. Tunnetuimpia lienevät automaattiohjaukset, puimurien satokartat ja jaetun lannoituksen tarkentamiseen käytettävät biomassa- ja kasvustokartat. Mutta  miten täsmäviljely saadaan sovitettua kasvinsuojeluaineiden ja tässä tapauksessa kasvunsääteiden käyttöön samoja kasvustokarttoja käyttämällä.

Kasvusto- ja biomassakarttojen mahdollisuudet

Idea kasvunsääteiden ruiskuttamiseen täsmäviljelyn avulla syntyi vuonna 2017. Kuvassa näkyvä peltolohko oli kylvetty Propino ohralla. Kyseinen kappale on muodostettu n. 2010 paikkeilla kahdesta eri lohkosta täyttämällä ja salaojittamalla vanha sarkaoja niiden välistä. Vanhat kääntöpaikat peltolohkojen päissä näkyvät ilmakuvasta lakopaikkoina. Syynä lienee vuosikymmenien aikana syntynyt tuplakylvö ja tuplalannoitus päisteissä.

Kesällä 2017 Propino ohran lannoitus jaettiin ja jälkimmäinen typpilalannoitus YaraBela Sulfanilla (N26, S14) tehtiin urakoitsijan toimesta Yara N-Sensorin avulla. Lannoitetta levittäessä N-sensor laski typpilannoiteen määrän osassa kohdista aivan nollaan. Näissä kohdissa myös kasvustoindeksi oli korkein. Kun myöhemmin puintien lähestyessä verrattiin lannoitteen levityskarttaa, kasvustoindeksiä ja ilmakuvan avulla todettuja lakopaikkoja. Tuli todettua että samat kohdat, jotka olivat saaneet korkeimman arvon kasvustoindeksissä olivat myös ne kohdat jotka olivat laossa. 

Nämä lakokohdat olivat myös samat paikat, jotka eivät saaneet joko yhtään tai hyvin vähän lisää lannoitetta Yara N-sensor levityksessä.  Tästä syntyi idea, että mitä jos samaa kasvusto indeksikarttaa käyttäisi käänteisesti kasvunsääteen ruiskutukseen. Niin että suurin annos kasvunsäädettä ajetaan niihin paikkoihin, jotka vastaavasti saisivat vähiten lannoitetta.

Ilmakuva ja N-sensor levityskartta vuodelta 2017. Lakoontuneet kohdat N-sensor on aiemmin kesällä jättänyt kokonaan ilman lannoitetta tai lisälannoitus on tapahtunut hyvin pienellä määrällä. 

moddus

Idea toteutukseen 

Vuonna 2019 samalle peltolohkolle tuli jälleen viljelyyn Propino ohra. Viljelykierto ei ole ollut ehkä parhaasta päästä, mutta asia korjataan 2020 kun lohkolle kylvetään pakasteherne. Samalla mieleen palasivat kokemukset vuodelta 2017 ja ajatus soveltaa Yaran CropSAT -palvelua kasvuston biomassan mittaamiseksi satelliittikuvien avulla. Muuttaa lannoitteen syöttömäärät ruiskun vesimääräksi l/ha ja tehdän tämän perusteella .SHP-tiedosto, joka ladataan muistitikun avulla Amazonen UF 1501 GPS-ohjattuun ruiskuun. Palataan tarkemmin tekniseen tuoteutukseen artikkelin lopussa.

Miten lopulta onnistuin? Tällä kertaa lakoherkimmät kohdat saivat suurimman määrän Moddus Evo kasvunsäädettä, kun muualla lohkolla annos voitiin jättää alemmaksi. Alunperin tarkoitus oli ajaa Moddus EVoa käyttömäärillä 0,15 – 0,25 l/ha. Koska 2019 kesäkuussa kuivuutta oli koettu jo useampi viikko, päätin alentaa määrän välille 0,15 – 0,2 l/ha. Keskimääräinen annos koko lohkolle oli lopulta 0,18 l/ha ja vesimäärä 143 l/ha. Vaihteluväli vesimäärälle oli 120 – 160 l/ha. 

Propino ohra pysyi pystyssä puintiin asti ja keskisato oli yli 6000 kg/ha. Moddus Evon ainekustannuksessa tuli säästöä 10%. Ja mikä tärkeintä kasvunsääteitä pystyttiin käyttämään tarpeen mukaan oikea määrä, oikeaan paikkaan. 

Kasvukaudelle 2020 Yara on tuonut käytettäväksi uuden Atfarm -palvelun. Sen avulla biomassa-, lisälannoitus-, ja levityskarttojen luonti on aiempaa joustavampaa.  

Propino ohra kuvattuna 15.8. ja 26.8.2019. Huom. kuvat eri suunnista. 

Vasemalla esillä myös Apetit pakastehernepuimurit. 

moddus

 

Tekninen toteutus ja lyhyet ohjeet

 

1. Kartta ohra kasvuston biomassasta luotiin Yaran CropSAT -palvelussa. Tumman vihreät -kohdat tarkoittavat tiheämpää kasvustoa ja suurempaa biomassaa.

moddus

2. Muuta levitettävä määrä l/ha, tämä kuvaa nyt ruiskun vesimäärää l/ha. Ja laita suurimman indeksi arvon (eli tumman vihreän) kohdalle myös suurin vesimäärä. 

moddus

3. Luo levityskartta, tarkista että kokonaismäärä täsmää ja luo siirto tiedosto haluammallesi laitteelle

moddus

4. Lataa tiedosto muistitikulle ja siirrä se ruiskun ohjaimeen. Omalla kohdalla kyseessä oli Amatron3.

5. Täytä ruisku, laske tarvittava kasvunsääteen määrä maksiannoksen mukaan. Esim. 160 l/ha vesimäärällä annos oli 0,2 l/ha ja kokonais vesimäärä 1675 L, jolloin Moddus Evoa laitetaan 2,1 L. Laskukaava (1675 : 160 = 10,47 -> 10,47 x 0,2 = 2,094 ≈ 2,1 L)

6. Ota kartta käyttöön ruiskun ohjaimesta ja aloita ruiskutus. Sovita nopeus niin että pumppu ei joudu nostamaan painetta liian suureksi suurimmalla vesimäärällä tai vastaavasti laskemaan painetta liian alhaiseksi pienimmillä vesimäärillä.