Viljat
Kahukärpänen (fritfluga)
Kahukärpäsen tuhoama kevätviljan oras. Pääverso kuivuu, kun kärpäsen toukka syö kasvupisteen varren sisällä.
Rukiin oraat keväällä. Kahukärpänen on tuhonnut vasemmalla olevan kasvin pää- ja sivuversoja. Kasvi joutuu kompensoimaan menetyksen jäljelle jääneillä sivuversoilla. Seurauksena on hitaasti ja epätasaisesti kasvuun lähtevä, usein aukkoinen kasvusto. Oikealla kahukärpänen torjuttu syksyllä Karate Zeonilla.
Kahukärpäsen esiintymistä on kätevä seurata kelta-ansoilla. Kärpäselle edullisissa oloissa ansa kannatta käydä tarkistamassa päivittäin.
Viljat
Kirpat, viljakukko, miinaajakärpänen (jordloppor, sädesbladbagge, minerarfluga
Kirpat syövät pitkulaisia reikiä viljan oraaseen. Torjuntatoimiin kannattaa ryhtyä, kun ne syövät lehtiä nopeammin kuin mitä uutta kasvua tulee. Ohrakirppa on musta kovakuoriainen.
Viljakukon (kovakuoriainen) toukka höylää lehden solukkoa päältä päin ja miinaajakärpäsen toukka syö sitä sisältä. Lehteen muodostuu ikkunakuvio, kun vain pintakalvo jää jäljelle.
Viljat
Kaskaat, luteet (stritar, bärfisar)
Kaskaat ja luteet aiheuttavat lehtiin erilaisia reikiä ja reikämäisiä alueita. Kun hyönteinen imee lehteä, kuolee solukkoa pieneltä alueelta. Lehden kasvaessa kokoa repeytyy vaurioitunut alue reiäksi.
Viljat
Kirvat (bladlöss)
Kirvat ja kaskaat levittävät virustauteja kauraan, ohraan ja vehnään.
Tyviversoviroosin vioittama kaurakasvusto.
Kirvat leviävät viljakasvustoihin siivellisten yksilöiden myötä ja sopivissa oloissa niiden lisääntyminen on hurjaa. Aluksi niitä näkee pesueina kasvien lehdillä. Paras hetki kirvojen torjumiseksi olisi heti, kun ensimmäiset siivelliset yksilöt havaitaan kasvustossa. Kirvojen torjunta on erittäin vaikeaa enää silloin, kun ne ovat ehtineet kulkeutua kasvien tyvelle ja kasvusto on jo pitkää ja tiheää.
Viljoilla kirvantorjunnan kynnysarvot ovat:
- Pensomisvaiheessa kirvoja joka viidennessä kasvissa
- Korrenkasvun aikaan 5 kirvaa/korsi
- Tähkimisvaiheessa 10 kirvaa/tähkä
Tällainen kirvasaastunta aiheuttaa merkittäviä satotappioita.
Leppäkertut syövät kirvoja. Kuvassa leppäkertun kotelo, josta kuoriutuu aikuinen yksilö.
Ripsiäiset (trips) lymyävät piilossa lehtihangassa. Niiden imentä aiheuttaa mm. että jyvien kehittyminen tähkässä häiriintyy.
Viljat
Tähkä- ja vehnäsääski (röd och gul vetemygga)
Tähkäsääski (keltainen) ja vehnäsääski munivat vehnän ja ohran tähkään sen tullessa ulos tupesta. Toukat syövät kehittyvää jyvää ja aiheuttavat jyvien surkastumista ja sakoluvun heikkenemistä. Niiden havainnointi käy parhaiten illalla kun kesä on parhaimmillaan. Mikäli kasvustossa on paljon sääskiä, kertyy niitä traktorin ilmanottoritilään vehnä- ja ohrakasvustossa ajettaessa.
