Perunarutto

Perunarutto iskee paitsi perunan lehtiin ja varsiin mutta myös mukuloihin. Tuhotessaan perunan lehdistöä se tuhoaa yhteyttävää lehtipinta-alaa, mikä alentaa satoa. Mukuloita saastuttanut rutto leviää varastossa ja aiheuttaa varastointitappioita.

Sopivissa oloissa ruttoitiöt leviävät tehokkaasti kasvustossa sekä loppukesällä myös maassa. Rutto talvehtii mm. jäteperunassa, piilevänä saastuntana siemenmukulan pinnalla sekä lepoitiöinä maassa. Sopivissa oloissa itiöt heräävät alkukesällä ja rihmasto kasvaa perunan taimessa. Kasvissa sienirihmasto tuottaa itiöitä ja saastunta lähtee liikkeelle kasvustossa.

Loppukesällä muodostuu lepoitiöitä, jotka säilyvät maassa odottamassa seuraavaa kasvukautta. Ns. latentti infektio syntyy, kun noston yhteydessä ilmassa leijuvia ruttoitiöitä joutuu perunan siemenmukuloiden pinnalle. Hyvän ja nopean kuivatuksen vuoksi ne eivät saastuta perunaa varastoinnin aikana, vaan vasta seuraavana vuonna jouduttuaan siemenmukulan mukana kosteaan maahan. Rutto säilyy maassa myös jääntiperunassa, mikäli ne eivät talvella jäädy.

Kasvinsuojeluainevalikoimaan tulleiden muutosten vuoksi (mankotsebi-tehoaineen poistuminen käytöstä ja mahdollisuudet varsistonhävitykseen) ruton torjunta hankaloituu. Perunaruton torjunta tulee aloittaa ajoissa, jotta se ei saa jalansijaa kasvustossa koko kasvukautena. Ruiskutustekniikan on oltava kunnossa, jotta kasvusto saa hyvän suojan. Vain terveestä kasvustosta voi saada hyvin varastossa säilyvää perunaa.